perjantai 6. syyskuuta 2013

Kotiutettu kvinoa


YK:n nimeämä vuoden 2013 kasvi, Andien inkojen tuhansia vuosia viljelemä valevilja, astronauttien ruokavalioon soveltuva suorituskyvyn parantaja, nyt Suomessakin satoa tuottava gluteeniton superruoka, mikä se on? Tietenkin quinoa, tai suomalaisemmin kvinoa.

Jos olet jo tuttu tämän mainion ruoan kanssa, tiedät, että sitä voi käyttää riisin, couscousin tai perunan sijasta kastikkeiden lisukkeena, pataruoissa, jopa keitoissa, kunhan vaan muistaa huuhtoa siementen pinnalla olevan saponiinin pois (kuumalla) vedellä ennen kvinoan keittämistä. Suurin osa saippuamaisesta saponiinista on kyllä jo huuhdeltu ennen pakkausta, mutta saponiinin jäämistä saattaa jäädä kitkerää makua ruokaan, jos sitä ei vielä huuhdo kotona. Salaatteihin kvinoa käy myös erinomaisesti, sitä voi käyttää leivonnaisissa ja sen hiutaleista voi valmistaa puuroa. Kvinoaa voi myös idättää. Olet varmaan huomannut myös, että kvinoa on samalla melko mauton, mutta maukas kasvi, joka pitää nälän hyvin poissa (kvinoa sisältää runsaasti elimistössä hitaasti sulavaa tärkkelystä).  

Jos sen sijaan et vielä ole tutustunut kvinoaan, voit katsoa vaikka Googlen kuvahausta, miltä kasvi ja sen siemenet näyttävät. Kokeile tätä hyvinkin kohtuuhintaista, tavallisten ruokakauppojen hyllyiltä saatavaa kvinoaa ennakkoluulottomasti vaikkapa haudutetun kesäkurpitsan ja kerma/kookoskermalorauksen kanssa. Keitä kvinoaa viitisentoista minuuttia niin pitkään, että siemenistä "irtoaa" "häntä". Ruususuolaa päälle ja avót! Kunnon pikaruokaa!

Kuten jo mainitsin, kvinoa sopii keliaakikoille ja pitää nälän loitolla. Hyvän maun ja miellyttävän koostumuksen lisäksi kvinoan syönti kannattaa, koska siemenet sisältävät kolesterolitonta kasviöljyä, ravintokuitua ja monia hivenaineita: fosforia, megnesiumia, rautaa ja kalsiumia. Onpa siementen valkuaisissa myös kaikkia yhdeksää ihmisen tarvitsemaa välttämätöntä aminohappoa, ja vieläpä juuri oikeassa suhteessa, mikä on kasvikunnan tuotteissa harvinaista. Varsinaista superruokaa koko paketti siis! 

Yli 90% kvinoasta viljellään Etelä-Amerikassa Perussa ja Boliviassa, jonkin verran sitä viljellään myös Ecuadorissa ja nykyisin myös Pohjois-Amerikassa. Kiva, että nyt kotimaistakin kvinoaa on saatavilla, ainakin jossain mittakaavassa. Jokin aika sitten kun uutisoitiin ainakin Helsingin Sanomien sivuilla, että kvinoan nouseminen Euroopan trendiruoaksi aiheuttaa ongelmia Boliviassa, missä kuulemma kvinoaa myydään mielellään myös sen takia, että voi itse ostaa kanaa tai coca-colaa. Mieluummin siis kvinoaa lähiruokana kuin toiselta puolelta maapalloa tuotuna, kiitos!

Jospa perustaisi ensi kesänä oman kvinoapuutarhan? No, ei ehkä onnistuisi. Sato on herkkä ja Suomeen kotouttaminenkin vei kvinoalta 15 vuotta. Nyt kuitenkin suomalaisesta kvinoasta voi iloita Rainingon luomutilalla kvinoapellon laidassa kuulemalla kokemuksia tämän uusvanhan kasvin tuotannosta ja terveellisyydestä sekä maistelemalla kvinoatuotteita 11.9. 

Tällaisina hetkinä toivoisin asuvani pikkuisen etelämmässä!
 


Lue lisää mm.

MTT: Gluteiinitonta ja terveellistä kvinoaa viljellään myös Suomessa

HS: Kvinoa leviää trendiherkuksi - perinneruuan hinta karkaa köyhimmiltä

HS: Ikivanha inkojen kasvi 

Ekoloinen: Kuinka quinoa keitetään?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!